Mato

Mato on itsen?isesti levi?v? haittaohjelma, joka kykenee kopioitumaan ja siirtym??n koneelta toiselle hy?dynt?en esimerkiksi tietoturva-aukkoja. N?m? ohjelmat eiv?t vaadi k?ytt?j?lt? mit??n toimenpiteit?, mik? tekee niist? erityisen vaarallisia. Madot voivat aiheuttaa merkitt?v?? haittaa tietokoneiden ja ?lypuhelinten k?ytt?jille, mutta toisinaan ne voivat olla my?s kohtalaisen harmittomia.

Mit? mato tarkoittaa?

Mato on haittaohjelma, joka lis??ntyy levitess??n tietokoneiden v?lill? j?tt?en j?lkeens? kopioita itsest??n kunkin tietokoneen muistiin. N?in ollen se pystyy pahimmillaan levi?m??n eritt?in nopeasti esimerkiksi tietokoneverkkojen kautta.

Jotta madoista ei koituisi vaivaa, omasta tietoturvallisuudesta tulee pit?? kiinni. Siksi on hyv? muistaa asentaa kannettavaan tietokoneeseen tai tablettiin virustentorjuntaohjelmisto. Parhaat niist? est?? tehokkaasti matojen ja muiden haittaohjelmien levi?misen.

Historian saatossa on onnistuttu kehitt?m??n useita laajalle levinneit? matoja. Ensimm?iset madot kehitettiin 1970-luvulla, mutta suurempaan tietoisuuteen ne alkoivat tulla hiljalleen 1980- ja 1990-lukujen aikana. Tunnetuimpia matoja ovat Iloveyou, Gruel ja Stuxnet.

Mato tarkemmin selitettyin?

Kun mato l?yt?? tietokoneesta haavoittuvuuden, se levi?? sit? kautta my?s muihin tietokoneisiin, mik?li ne on kytketty samaan verkkoon. Aivan kuten virukset, madot tulevat usein s?hk?postin liitetiedostoista, jotka n?ytt?v?t ulkoisesti olevan l?hetetty luotettavilta toimijoilta.

Toisin kuin virukset, madot eiv?t tarvitse is?nt?tiedostoa toimiakseen, vaan ne voivat itsest??n ja levit? tietokoneesta toiseen hy?dynt?en erilaisia tietoturva-aukkoja ja verkkoyhteyksi?. T?ss? mieless? ne toimivat ik??n kuin itsen?isi? ohjelmina.

Madot saattavat varastaa k?ytt?j?n yhteystietoja ja yritt?? jatkaa levi?mist??n l?hett?m?ll? s?hk?posteja saastuneen tilin yhteystietojen perusteella.

Jotkut madot levi?v?t ja eiv?t tee sen j?lkeen mit??n, kun taas toiset aiheuttavat vahinkoa. T?m? riippuu paljolti siit?, miten madon kehitt?j? on halunnut sen toimivan. Toisinaan verkkorikolliset saattavat k?ytt?? matoja anastamaan t?rkeit? tietoja, joista voi olla rikollisille taloudellista hy?ty?.

On hyvin yleist?, ett? madot saattavat aiheuttaa merkitt?v?? haittaa kuormittamalla esimerkiksi yritysverkon tiedonsiirtokapasiteettia ja hidastamalla ty?ntekij?iden yhteyksi?. Vaaralliseksi madon tekee sen kyky toimia k?ytt?j?n huomaamatta, sill? moni saastuneen tietokoneen k?ytt?j? ei v?ltt?m?tt? tiedosta madon olemassaoloa.

Nyky??n haittaohjelmien kohdalla ei puhuta en?? niink??n madoista vaan viruksista. Toki madon kaltaisia haittaohjelmia esiintyy edelleen, mutta ajan kuluessa my?s verkkorikollisten toimintatavat ovat muuttuneet. Tulevaisuudessa keskeisimm?t uhat liittyv?t todenn?k?isesti AI-teknologian hyv?ksi k?ytt??n esimerkiksi deepfake-videoiden avulla.