Kuinka paljon rahaa valtiolliset hakkerit tienaavat kryptovaluutoilla?

Avoin toiminta
Tiivistelm?

Valtiolliset hakkerit ja niiden nousu on merkitt?v? uhka digitaalisella aikakaudella. Kryptovaluuttojen tarjoama anonymiteetti tekee niist? houkuttelevan kohteen hakkerointiryhmille, joista erityisesti Pohjois-Koreaan linkitetyt ryhm?t ovat onnistuneet varastamaan markkinoilta miljardeja dollareita. DeFi-protokollat ovat t?ll? hetkell? heid?n p??kohteitaan.

Siirtyess??n yh? syvemm?lle digitaaliseen aikakauteen kohtaamme uudenlaisia uhkia – eik? mik??n ala liene alttiimpi rikoksille kuin kryptomarkkina varsinkin silloin, valtiolliset hakkerit ovat niiden takana.

Eri valtioiden tukema hakkerointi on huolestuttava ilmi? varsinkin sen geopoliittisten vaikutusten ja globaalin talouden n?k?kulmasta katsottuna.

On kuitenkin vaikea arvioida niit? rahasummia, joita n?m? valtioiden tukemat hakkerit onnistuvat ker??m??n erityisesti kryptovaluuttojen osalta. Toiminnan laajuus onkin suurelta osin pysynyt mysteerin?.

T?m? artikkeli pyrkii valaisemaan t?t? kysymyst? tutkimalla valtiollisen hakkeroinnin merkityst? kryptomarkkinoilla ja arvioimalla sit?, kuinka paljon n?m? digitaaliset rikolliset todella tienaavat toiminnallaan.

Valtiollisen kryptohakkeroinnin nousu – yleiskatsaus tilanteeseen

Raportit?osoittavat, ett? viime vuonna varastettiin enn?tykselliset 3,8 miljardia dollaria kryptovaluuttoja. T?st? varsinkin Pohjois-Korean tukemat hakkerit muodostivat merkitt?v?n osan.

Toiminnan siirtyminen kryptovaluuttoihin ei ole sattumaa: lohkoketjupohjaiset valuutat tarjoavat anonymiteetin tarjoamaa suojaa ja ovat vaikeita j?ljitt??, mik? tekee niist? hyv?n kohteen rikolliseen toimintaan.

Esimerkiksi pohjoiskorealaiset hakkerit?varastivat arviolta?1,7 miljardia dollaria vuonna 2022. Heid?t yhdistettiin useisiin merkitt?viin hakkerointeihin, joihin kuuluivat muun muassa 600 miljoonan dollarin Ronin-verkon murtaminen ja 100 miljoonan dollarin hy?kk?ys Harmony? vastaan.

T?m? viittaa siihen, ett? kryptohakkerointi muodostaa merkitt?v?n osan Pohjois-Korean taloudesta varsinkin, kun ottaa huomioon, ett? maan?kokonaisviennin arvo?vuonna 2020 oli 142 miljoonaa dollaria.

Hakkeroinnit eiv?t rajoitu vain Pohjois-Koreaan, vaan my?s muiden arveluttavien valtioiden ep?ill??n rahoittavan vastaavia operaatioita.

Vaikka varastettujen varojen tarkkaa m??r?? on haastavaa m??ritt?? n?iden operaatioiden salamyhk?isyyden vuoksi, mittakaava on ep?ilem?tt? valtava globaalissa mittakaavassa.

Valtiolliset hakkerit – kuinka he sen tekev?t?

Hajautetut rahoituspalvelut eli DeFit olivat n?iden hakkerien p??kohteita: ne muodostivat yli 80 prosenttia viime vuonna varastetusta kryptovaluutasta.

DeFi-protokollat korvaavat perinteiset rahoituslaitokset ohjelmistoilla, jotka sallivat k?ytt?jien tehd? transaktioita suoraan kesken??n lohkoketjun kautta. N?m? j?rjestelm?t ovat alttiita hakkeroinneille, koska ne mahdollistavat varojen siirt?misen eri lohkoketjujen v?lill?. N?m? silta-palvelut s?ilytt?v?t huomattavia varantoja eri kolikoista, mik? tekee niist? houkuttelevia kohteita verkkorikollisille.

Lis?ksi jotkut hakkerit ovat tutkitusti esiintyneet eri maiden kansalaisina ja ty?ntekij?in? tunkeutuakseen n?iden yritysten tietoj?rjestelmiin ja siirt??kseen rahaa takaisin kotimaahansa.

T?m? korostaa hakkerien viekkautta ja sopeutumiskyky? ja osoittaa sen, kuinka pitk?lle he ovat valmiita menem??n saavuttaakseen tavoitteensa.

Kryptorikolliset – kuinka paljon he tienaavat?

On haastavaa arvioida, kuinka paljon n?m? valtioiden tukemat hakkerit tienaavat toiminnallaan, mik? johtuu l?pin?kyvyyden puutteesta ja n?iden varkauksien teknisest? luonteesta. Voimme kuitenkin yhdistell? eri pisteit?, jolloin saamme paremman kokonaiskuvan tilanteesta.

Vuonna 2022?kymmenen suurinta kryptohakkerointia?muodostivat h?mm?stytt?v?t 2,375 miljardia dollaria menetettyj? varoja rikollisille.

Suurin n?ist? oli 612 miljoonan dollarin Ronin-sillan hakkerointi. T?m?n hy?kk?yksen ep?iltiin tulleen kuuluisalta Lazarus-ryhm?lt?, jonka arvioidaan saavan tukea Pohjois-Korean valtiolta. N?in tapaus korostaa valtion tukemien toimijoiden roolia suurissa kryptovaluuttoihin liittyviss? rikoksissa.

Huolestuttavaa t?ss? ei ole vain hakkerointien suuri mittakaava, vaan my?s niiden s??nn?llisyys.

Beosinin raportin mukaan vuoden 2023 ensimm?isell? puoliskolla markkinoilla menetettiin 656 miljoonaa dollaria hakkerointeihin, huijauksiin ja “rug pulleihin”. N?ist? 471,43 miljoonaa dollaria menetettiin 108 protokollahy?kk?yksess? yksin??n.

Valtiolliset hakkerit ja kryptojen turvallisuus – voimmeko k??nt?? kelkan?

Vaikka tilanne vaikuttaa tilastojen valossa synk?lt?, kaikkea toivoa ei ole viel? menetetty. Lainvalvontaan ja kansalliseen kyberturvallisuuteen liittyv?t virastot tekev?t suuria ponnistuksia digitaalisten rikollisten vastaisessa taistelussa. N?m? ponnistelut yhdess? rahanpesun vastaisten toimien kanssa pyrkiv?t tekem??n hakkeroinneista vaikeampia ja v?hemm?n tuottoisia hakkereille.

Mutta yksi asia on kuitenkin varmaa: digitaalisen aikakauden aikana meid?n on oltava yh? paremmin valmistautuneita uudenlaisia uhkia vastaan.

Mit? syvemmin ymm?rr?mme n?it? operaatioita, sit? paremmin voimme suojautua ja lievent?? niiden vaikutuksia tulevaisuudessa. Juuri siksi meid?n on oltava valppaita ja jatkettava niiden tutkimista ja samalla suojeltava digitaalista ymp?rist??mme.

Samankaltaiset termit

Aiheeseen liittyv?t artikkelit

Sam Cooling
Crypto and Blockchain Writer
Sam Cooling
Krypto- ja lohkoketjutoimittaja

Sam on Lontoossa asuva teknologiatoimittaja, joka on keskittynyt kryptovaluuttoja sek? teko?ly? koskeviin markkinauutisiin. H?nen kirjoituksiaan ovat julkaisseet esimerkiksi Yahoo News, Yahoo Finance, Coin Rivet, Cryptonews.com, Business2Community sek? Techopedia. Samilla on maisterintutkinto kehitysjohtamisesta London School of Economicsista, ja h?n on aiemmin ty?skennellyt datateknologikonsulttina Fairtrade Foundationissa sek? nuorempana tutkijana Ison-Britannian Defence Academyssa. H?n on k?ynyt kauppaa kryptovaluutoilla aktiivisesti vuodesta 2020 l?htien ja toiminut aktiivisesti Fetch.ain sek? Landshare.ion parissa. Samin intohimo kryptoalaan pohjautuu desentralisoidun teknologian mahdollisuuksiin voimaannuttaa marginalisoituja yhteis?j? ymp?ri maailman. Erityisesti h?n on kiinnostunut lohkoketjupohjaisista maataloustoimitusketjuista, taloudellisesta l?pin?kyvyydest? sek? pankkien tarjoamisesta pankittomille. Kryptojen lis?ksi Samin kiinnostuksenkohteisiin lukeutuu Sambian k?yhyytt? v?hent?vien kansalaisj?rjest?jen kehitt?minen…

',a='';if(l){t=t.replace('data-lazy-','');t=t.replace('loading="lazy"','');t=t.replace(/